Saimaan mediakeskus

Apajan tiedonhakumalli

 

Tiedonhallinta kuvataan prosessina, koska se havainnollistaa hyvin sekä tiedonhallinnan kokonaisuuden että siihen liittyvät työvaiheet. Opettaja voi opettaa tiedonhallinnan eri työvaiheita yksitellen omina kokonaisuuksinaan tai tarpeen vaatiessa käydä läpi tiedonhallinnan koko prosessin. Eri osavaiheita on hyvä harjoitella ensin erillisinä, esim. miellekarttojen tekemistä ennakkotietojen kartoittamiseksi ja nettisivun luotettavuuden arvioimista. Koko prosessin hallintaa vaaditaan esimerkiksi eri projektitöissä, esitelmissä ja tutkielmissa.

Tiedonhallinnan prosessikuvaus alakoulussa

Prosessi alkaa kysymyksen tai ongelman määrittelyllä. Sitten etsitään tietoa ja valitaan tiedon lähteet, valitaan tarvittu tieto sekä tehdään tiedosta oma kokonaisuus valikoiden ja yhdistellen. Seuraavaksi arvioidaan saatuja tietoja ja esitellään tulokset muille sekä lopuksi arvioidaan tiedonhakuprosessia ja valmistunutta tuotosta.


1. Määrittele kysymys

2. Etsi ja valitse tiedon lähteet

3. Valitse tarvitsemasi tieto

4. Tee tiedosta oma kokonaisuus

5. Esittele tuloksesi muille ja kerro muille mistä sait tietosi

6. Arvioi tiedonhakua ja valmistunutta tuotosta


1. Määrittele kysymys

Tiedonhankintaprosessi alkaa tehtävän määrittelyllä. Tehtävän määrittelyn pyrkimyksenä on aihepiirin kokonaisuuden hahmottaminen. Samalla luodaan pohja aiheen rajaamiseen ja hakusanojen ideointiin.

Kun tehtävä on selvillä, on usein syytä rajata sitä vielä. Tehtävän rajaus muodostuu usein ongelmalliseksi niin tiedonhankinnan kanavien kuin tiedonlähteiden runsauden takia. Rajauksen kannalta ongelmallista voi olla lisäksi aiheeseen liittyvien keskeisten käsitteiden hahmottaminen. Käsitteiden hahmottamisen ja rajaamisen apuna voi käyttää esimerkiksi käsite- ja miellekarttoja.

Aikaisemman aiheeseen liittyvän tiedon aktivointi on tärkeää. Se helpottaa sekä tehtävän ymmärtämistä että suorittamista. Tämä mahdollistaa paremmin myös hankitun uuden tiedon niveltämistä vanhaan. Ennakkotietojen kartoittamiseen voidaan käyttää muun muassa jo mainittuja käsite- ja miellekarttoja sekä listoja ja kertomuksia.

On tärkeää muotoilla tehtävään oma näkökulma. Näkökulman valinta vaikuttaa sekä tiedonhakuun että saadun tiedon käsittelyyn. Erilaisten näkökulmien tunnistaminen onkin tärkeää. Tähän päästään aihetta kuvaavien kysymysten, avainsanojen ja ennakkotietojen luokittelulla.

2. Etsi ja valitse tiedon lähteet

Tiedonhankinnassa on tärkeää paikantaa ja käyttää monipuolisia tiedonlähteitä. Tiedonlähteiden valintaan vaikuttavat tehtävän sisältö, käytettävissä olevat mahdollisuudet sekä tehtävän suorittamiseen käytettävä aika. Tiedonhaku kannattaa suunnitella hyvin ennen sen aloittamista. Tiedonhankintavaiheessa on olennaista kirjata valitut lähteet huolellisesti ylös.

Mahdollisten tiedonlähteiden kattavuutta, luotettavuutta ja ajantasaisuutta voidaan arvioida esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

kuka on tekijä ja julkaisija/kustantaja?
huomioidaanko aineistossa eri näkökulmat?
onko aineisto yksityiskohtaista?
ovatko tiedot luotettavia ja virheettömiä?
onko lähdeluetteloa?
koostuuko informaatio faktoista vai mielipiteistä?
ovatko tiedot ajan tasalla?
onko julkaisuaika ilmoitettu?
päivitetäänkö lähdettä?
3. Valitse tarvitsemasi tieto

Tässä vaiheessa käydään läpi eri tiedonlähteistä löydettyä tietoa ja arvioidaan, mikä on oman aiheen kannalta olennaisinta.

4. Tee tiedosta oma kokonaisuus

Tiedonhankinnan prosessi tiivistyy synteesiin, jossa rakennetaan oma kokonaisuus löydetystä aineistosta. Valittu tieto muokataan siis omaan työhön soveltuvaksi. Käsittely tapahtuu monessa osassa. Ensin voidaan tehdä muistiinpanoja, jolloin tietoa referoidaan, kuvataan, tiivistetään ja määritellään uudelleen. Sitten koottu aineisto ryhmitellään ja jäsennetään esimerkiksi käsitekarttojen, ongelmaratkaisukysymysten, taulukoiden tai vertailujen kautta. Tässä vaiheessa on hyvä suunnitella, missä järjestyksessä asiat esitetään eli onko järjestys kronologinen, osa-alueiden mukainen vai aihepiirien mukainen. Lopuksi käytettyä tietoa arvioidaan kriittisesti eli pohditaan onko se riittävää, kattavaa, ajan tasalla, luotettavaa, ristiriitaista jne.

Tietoa käsiteltäessä on koko ajan pidettävä mielessä tekijänoikeuksien merkitys. Lainauksien, viittauksien ja linkityksien tulee olla kohdallaan ja lähdeluettelo tehtynä. Tulee muistaa, että tekijänoikeudet koskevat niin valmiin tekstin kuin kuvienkin käyttöä.

5. Esittele tuloksesi muille ja kerro mistä sait tietosi

Kun tiedot on koottu omaksi kokonaisuudekseen, pitää miettiä miten ne esitetään ymmärrettävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällöin huomio tulee kiinnittää otsikointiin, havainnollistamiseen, visuaalisuuteen ja oikeinkirjoitukseen. Havainnollistamisessa voi käyttää linkkejä, videoita, ääniä ja/tai kuvia, erilaisia graafisia esityksiä ja dramatisointia. Kirjallisen tuotoksen visuaalisuuteen taas vaikuttaa esimerkiksi kirjasintyyli ja -koko, lihavoinnit ja kursivoinnit, kappalejaot ja väliotsikot.

6. Arvioi tiedonhakua ja valmistunutta tuotosta

Tiedonhaun prosessin lopuksi suoritetaan loppuarviointi. Tällöin arvioidaan sekä omaa prosessia että valmista tuotosta. Tärkeää on pohtia saatiinko riittävästi kattavaa, luotettavaa ja ajankohtaista tietoa sekä oliko valmiin tuotoksen ajatuskulku looginen. Oman tiedonhallintaprosessin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, oliko tehtävän ja keskeisten käsitteiden määrittely onnistunutta, saavutettiinko asetetut tavoitteet, käytettiinkö tehtävään riittävästi aikaa ja käytettiinkö oikeita tiedonlähteitä. Lähdekritiikkiä on hyvä harjoittaa. Lopuksi voidaan vielä pohtia mitä uutta opittiin ja mikä oli vaikeaa ja mikä helppoa.

Apajan tiedonhallinnan prosessikuvaus yläkoulussa ja lukiossa

Yläkoulussa ja lukiossa tiedonhallinta koostuu viidestä eri työvaiheesta, jotka ovat sisällöltään samankaltaisia kuin alakoulussakin. Vaiheet ovat itse tehtävä, tiedonhankinta, käsittely, esittäminen ja arviointi.

1. Tehtävä

- Tehtävän määrittely ja rajaus
- Ennakkotietojen kartoittaminen
- Näkökulman valinta
- Käsitteiden määrittely
- Tavoite ja aikataulu

2. Tiedonhankinta

- Tiedonlähteiden kartoittaminen
- Sopivien tiedonlähteiden valinta
- Tiedonhaun suunnittelu
- Tiedonhaun toteutus
- Tiedonhaun arviointi:

  • Riittävyys
  • Kattavuus
  • Luotettavuus
  • Ajantasaisuus

- Oleellisen tiedon valikointi

3. Käsittely

- Sopivan tiedon muokkaaminen omaan työhön
- Lähdekritiikki
- Tekijänoikeudet: kuvan ja tekstin kopiointi, lähdeviitteet

4. Tiedon esittäminen

- Toteutustapa
- Omat ajatukset ja pohdinta

5. Loppuarviointi

- Oman prosessin arviointi
- Tuotoksen arviointi